Päivä 3: Onko tämä vaikeaa?

Periaatteessa ei. Tänään on kuitenkin ensimmäinen kerta kun ole ajatellut lipsumista. Kävely kauppakeskuksen herkkuravintolan ohi hidasti askeleitani. Tämä päivä piti ollakin vaikea, hankala. Jos tämä tästä nyt helpottuu niin ei ollut homma eikä mikää selvitä tästä päivästä. Tosin se ei ole vielä ohi...
Nukuin paremmin. Veikkaan 7h aikalailla putkeen. Näin unia mm. synnytyksestä joka sujui sutjakkaasti :) Tänään pitäisi olla se päivä että kun tämän päivän yli pääsee niin alkaa helpottaa. Eihän tämä nyt hirvittävän vaikeaa ole ollutkaan. Yllättävän helppoa. Silti en luota itseeni edelleenkään yhtään. Lipsahdus voi tapahtua koska vain. Mutta paremmalla puolella olen siinä että nyt on tosiaan keskiviikko ja paastoa on kestänyt 2 kokonaista päivää. Edellisen kerran olen syönyt sunnuntai-iltana :)

Päätä on jomottanut pitkin päivää. Välillä voimakkaammin ja välillä onneksi jomutus helpottaa. Olen juonut päänsärkyyn vettä :D Toistaiseksi en ole ottanut särkylääkettä. Ulos en ole nokkaani laittanu, hirvittävä monsuuni puhaltta ja on jäätävän kylmä. Kävely tekisi hyvää ja harmittaa kun kahdenpäivän kävelyputkeen tulee nyt katkos. Kahvakuulan heiluttelu saattaisi olla mun juttu. Ei mikään prinsessalaji. Kuntosalille tekisi myös mieli. Kynnys kaikkeen ryhmäliikuntaa ja sellaiseen missä pitää näyttäytyä muualla kuin lenkkipolulla lenkkivaatteissa on todella suuri tällähetkellä. Itsetunto on nollassa. Piilossa reippaan rasvakerroksen alla.

Suurin haaste tällähetkellä juuri nyt on kestää tämä horkka. Jokapaikka palelee ja vilu tulee aaltoina. Olen muutenkin viluinen. Inhoan kylmää. Yritän tsempata sillä että tämä on hyvää palelua. Just.

Päivä 2: Aamufiilarit ja iltafiilarit

Aamu
Jeps. Eipä nukuttanut yöllä. Pyörin ja väänsi, uskoakseni pidin koko sängyn hereillä onnistuneesti vaikka niin kysyessäni se hienovaraisesti kiellettiinki :) Kello on kahdeksan ja odotan päivän ensimmäistä pirtelöä. Olo on jännä. Tuntuu etteivät silmät aukene kunnolla, sormet eivät toimi kunnolla, aivot eivät sähkötä kunnolla. ON NÄLKÄ, muttei kuitenkaan niin nälkä etteikö tämän olon kanssa pärjäisi. Hmm. Jännityksen ja kauhunsekaisin tunnelmin odotan mitä päivä tuo tullessaan.

Ilta
Siis uskomaton päivä! Mä oon ollu 2 pv paastolla. Jee. Ihan käsittämätön saavutus multa. Päivä on ollu kohtalainen, oikeestaan vois sanoa jopa helppo. Ainoa asia mikä on ollut vaikeaa sietää on hienhaju (aivan järkyttävä!!), ja hillitön palelu. Horkka jopa. Aamulenkki ja tenavajumppa. Siinä päivän liikunnat. Enemmänkin pystyis liikkumaan mutta en ole jaksanut. Ehkä tämä vetämätön olo vaihtuu vielä energiseen. Muutenkin olen ajatellut että kävelylenkki päivässä riittää tämän ensimäisen viikon ja JOS ensiviikkoon päästään lisään liikuntaa. Oon tosi tyytyväinen itseeni. Jesh!

Nyt nukkumaan. Toivottavasti unta riittää koko yön :)

Päivä 1: Aina matkalla, jonnekin.

Olen tähänasti ollut erittäin cambidgevastainen ja pudistellut päätäni koko hommalle. Olen seurannut parin ystäväni rutistusta ja ihmetellyt touhua. Hei haloo!! No, kummallakin on painoa lähtenyt hienosti mutta tullut myös samaa vauhtia takaisin. Siksi en usko koko hommaan. Miten pussimössöjä syömällä voisi muuttaa ajattelutapansa? Kohdallani uskon ainoan parantavan keinon olevan korvienvälisen aineksen vaihtamisen täydellisesti. Olen addikti ja huumeni on ruoka. Eli ensimmäinen käynti valmentajan luona ja pussiruokalaatikon tuijottelu ei juurikaan aiheuta ajattelutapamuutosta. Sen verran hullunrohkea ja kokeilunhaluinen kuitenkin olen ja uskon itseäni korkeammin koulutettua ihmistä (lääkäri, tästä lisää myöhemmin), että päätin yrittää. Kolmen päivän harkinnan ja totaalisen kelkankäännön jälkeen olen matkalla: Tänään on cambridgematkani ensimmäinen päivä. Toivon ettei tämä matka lopu lyhyeen vaan kantaa ainakin kahdenkuukauden päähän, helmikuun alkuun, jossa tavoitteeni on. Mitään pudotustavoitetta en aseta. Se lähtee mitä on lähteäkseen, toivon tokin tuon lukeman olevan 15 kg, vähintään. Miksi tälle matkalle lähdin, siitä myöhemmin, nyt ekan päivän fiilareita.

Päätin perjantaina kun varasin valmentajalta ajan että maanantaina aloitan. Aamulla otin ison kupin mustaa kahvia ja vettä. Klo 11 menin valmentajan puheille. Sain hyvin kattavan ja kannustava tietopaketin, kaikkineen. Evääksi viikon pussit, lukemista ja tsemppiä kilokaupalla. Kotona otin päivän ensimmäisen pirtelön. Ajatuksella hyi hyi hyi koin oikein hyvän makuelämyksen Banaanipirtelö oli oikeasti hyvää :) Pakottauduin lenkille. Oli muuten tuskaa!! Ei olisi millään viitsinyt ja jotenkin tuntui turhalta lenkkeillä ilman koiraa jonka jätin tarkoituksella kotiin, on se kuitenkin niin paljon hidastava tekijä. Kävelin niin reippaasti kuin vain pystyin ja välillä oli pakko hengähtää hetkinen. Lenkin jälkeen puolikas annos purjo-peruna keittoa ja pakko sanoa siitäkin että ei paha! Ei todellakaan. Tekisi mieli kysyä valmentajalta että monenko kerran jälkeen pussimössöt alkaa maistua pahalle ja jo pelkkä haju ällöttää. Katotaan miten loppuilta sujuu., Nyt on vielä jäljellä 3 syöntikertaa koska tänään aloitun kuurin klo 12. Eli tänään ruokailut tulevat n. 2 tunnin välein. Huomenna aloitan syönnin klo 9 ja kolmen tunnin väleillä mennään.

Eli positiivisin fiilarein puolen päivän kuurillä olon jälkeen :D Jee!

**minä en ole yksi heistä, minun painoni pysyy tälläkertaa poissa vaikka aiemmin ei ole pysynytkään**