Tänään tein ison päätöksen. Pistin lopullisen pisteen vuosia kestäneelle kierteelle josta halusin ulos ja josta toivoin pääseväni pois toivomallani tavalla. Näin ei käynyt, valitettavasti. Niin mielelläni toivoin että päätös olisi tehty puolestani mutta niin ei käynyt. Jouduin tekemään sen itse. Tämä päätös koskee työtäni. Työ ei ole minulle rakas mutta työyhteisöstä luopuminen tuntuu pahalta. Luopua lopullisesti minulle tärkeistä työkavereista, työperheestäni. Pieni, pienenpieni toivonkipinä elää kuitenkin edelleen vaikka onkin hiipumaan päin enkä laske senvaraan enää mitään. Pitänee muutama päivä vetää henkeä ja pöllytellä pölyjä päältään ja alkaa miettimään mitä sitä loppuelämänsä tekisi :)
*Kirjoitin tähän pitkän pätkän kovasti tänään pohtimaani asiaa mutta teksti katosi jonnekin bittiavaruuteen. Huoh*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti